PORTFOLIO

Työryhmä Mari Mäkiö, Jani Hietanen, Jouni Mitjonen & Marko Tandefelt

Työryhmämme koostuu kuva- ja mediataiteilija Mari Mäkiöstä, ääni- ja mediataiteilija Jani Hietasesta, mediataiteilija, luova teknologisti, muusikko ja julkisen taiteen tuottaja Marko Tandefeltista sekä Jouni Mitjosesta, joka työskentelee anturitekniikan sovellusten innovatiivisena kehittäjänä.

Työryhmämme jäseniä yhdistää kiinnostus kuuntelemiseen ja ääneen sekä avoimuus ja uteliaisuus yhteiseen työskentelyyn erilaisissa työryhmissä. Työryhmämme jäsenet ovat työskennelleet aikaisemmin yhdessä erilaisissa kokoonpanoissa. Esittelemme tässä esimerkkejä projekteista, joita olemme olleet kukin tahoillamme sekä yhdessä toteuttamassa.

Mari Mäkiö: Kaksi kamerasilmää katsoo, 2024

Videosta, äänestä ja tekstistä koostuva installaatio

Teoskokonaisuus Kaksi kamerasilmää katsoo keskittyy kahden eri eläinlajin, ihmisen ja mustekalan, väliseen katseeseen ja sitä kautta tapahtuvaan kohtaamiseen. Näyttelyn nimi viittaa näiden kaukaisten sukulaisten hyvin samankaltaisiin silmiin, jotka ovat tulosta kahdesta täysin erillisestä evolutiivisesta kehityskulusta. Teoskokonaisuus kutsuu asettumaan toisen eläimen katseen kohteeksi ja pohtii millaisia ajatuksia tämän kautta voi avautua: kohtaammeko toisen eläimen yksilönä vai vain lajinsa edustajana? Millaista vallankäyttöä liittyy katsomiseen tai kieleen, jota käytämme muista eläimistä? Miten kasvot ja katse ovat kietoutuneet kykyymme tuntea empatiaa?

Näyttely koostuu mustekalan katseeseen keskittyvistä videoprojisoinneista, tilassa kuultavasta äänimaisemasta sekä esseestä Me eläjät, joka löytyy galleriasta kuulokkeilla kuunneltavana versiona sekä mukaan otettavana tekstivihkona.

Teoksen videomateriaali on kuvattu mustekalojen elinympäristössä Australiassa ja sen on taltioinut vedenalaiseen kuvaukseen erikoistunut Dean Spraakman. Videot on editoinut Niklas Kullström ja äänimaiseman on suunnitellut äänisuunnittelija Jyri Pirinen yhteistyössä taiteilijan kanssa. Esseen on kääntänyt Kasper Salonen, ääneen luetun tekstin lukijana toimii Freja Bäckman ja äänisuunnittelusta vastaa Saku Kämäräinen.

Teos on ollut esillä Galleria Laikun studiossa Tampereella 2022 ja Galleria Forum boxissa Helsingissä 2024.

Mari Mäkiö: Painaumat, 2024

Keramiikkalaatoista koostuva julkinen taideteos, Päiväkoti Tunturi, Helsinki

Teoskokonaisuuden Painaumat lähtökohtana on Mellunmäessä sijaitsevan Päiväkoti Tunturin kiinnostava ympäristö. Päiväkodin pihalta alkavat kallioiset mäet jatkuvat takana sijaitsevaan metsäalueeseen ja metsä on päivittäinen retkikohde päiväkodin lapsille. Teoskokonaisuus koostuu kahdesta osasta. Päiväkodin tiilimuuratussa julkisivussa on teoksen isoin osuus nimeltään Painaumat (kuusi). Sisätiloissa käytävän ja ruokasalin seinillä on pienempi osio Painaumat (haapa). Teos koostuu 116 käsintehdystä keramiikkalaatasta, joiden pinnanmuodot ovat kopioita päiväkotia ympäröivän metsän puiden kaarnapinnoista sekä kaarnakuoriaisten jälkeensä jättämistä kaiverruksista. Laattojen pinnoille löytyy siis vastakappaleensa ympäröivästä metsästä. Teokseen valikoitui lopulta kahden puulajin pintastruktuureja. Teososa Painaumat (kuusi) koostuu kuusen rungoista tekemistäni kopioista, teoksessa on nähtävissä kuusen kiertokulku: nuoremmasta kuusen kaarnasta vanhempaan, sekä vaihe jossa kaarna on jo pudonnut ja rungon pintaan ovat kaarnakuoriaiset kirjailleet merkintöjään. Sisätilojen teososan Painaumat (haapa) pinnanmuodot ovat kopioita haavan rungoista. Suurin osa teoksen sijoituspaikoista sijaitsee kosketuskorkeudella ja ajatuksena on, että teos myös houkuttelee koskemaan. Teoksen eri osien sijoittelu seuraa reittiä ulkoa sisälle nauhamaisena muotona, korostaen näin yhteyttä päiväkodin sisätilojen ja ympäröivän metsän välillä.

Teoksesta muodostuu tietyn ajan ja paikan “sormenjälki”; painauma. Teos ikuistaa saven pintaan ohikiitävän hetken päiväkotia ympäröivän metsän kiertokulussa, jossa tapahtuu kasvua, lahoamista ja maatumista. Teosta vasten voi ajan kuluessa tarkastella myös hitaampia muutoksia lähimetsän elämässä: löytyykö vuosikymmenien päästä metsästä vielä kuusia vai ovatko lehtipuut korvanneet ne ilmaston lämmetessä? Löytyykö metsää ylipäätään enää? Teos on kunnianosoitus Helsingin lähimetsille ja se korostaa metsän merkitystä päiväkodin lapsille sekä lähialueen asukkaille. Kokemus teoksesta etenkin ulkona vaihtelee katseluetäisyyden sekä vuodenajan ja sääolosuhteiden mukana. Teoksen yksityiskohdat ja pintastruktuurit paljastuvat teoksen lähemmässä tarkastelussa ja mukaan tulee myös teoksen kokeminen kosketuksen kautta. Kaempaa tarkasteltuna näkyvät paremmin valon aiheuttamat vaihtelut eri pintastruktuurien heijastaessa valoa eri tavoin.

Teokseen liittyi keväällä 2022 järjestetty päiväkodin lapsia osallistava osuus, joka sitoi teoksen entistä vahvemmin paikkaan ja alueen ihmisiin sekä tutustutti minut taiteilijana päiväkotiin ja sen ympäristöön.

Teos on Helsingin taidemuseon kuratoima prosenttitaiteen hanke ja se kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Mari Mäkiö: Tuntu(ma), 2019

interaktiivinen ääniteos ja ääni tilassa

Tuntu(ma) on keramiikkaa ja ääntä yhdistävä interaktiivinen ääniteos. Teos tuo galleriatilaan kuultavaksi ja kosketettavaksi vihjeitä tilasta, joka sijaitsee Akiyoshidain luonnonpuistossa Japanissa. Näyttely on testi siitä, kuinka tilallinen kokemus tuhansien kilometrien päässä olevasta pimeästä luolasta on siirrettävissä galleriatilaan, ja miten tämä tila hahmottuu kuulo- ja tuntoaistin välityksellä.

Akiyoshidai oli 300 miljoonaa vuotta sitten osa koralliriuttaa ja alueen karstikivimuodostelmat ovat seurausta sadeveden ajan kuluessa liottamasta kalkkikivestä. Akiyoshidain alueella on yli 400 pohjaveden muovaamaa kalkkikiviluolaa, joista yksi suurimmista on nimeltään Kagekiyodo. Luolissa on täysin pimeää ja tilaa pystyy havaitsemaan vain kuulo- ja tuntoaistin perusteella.

Teoksen keramiikkaosat ovat kopioita luolan veden kuluttamista seinäpinnoista. Niitä koskettamalla näyttelykävijä pystyy soittamaan teosta. Japanilainen äänitaiteilija Miyuki Inoue on tuottanut jokaiseen pintasruktuuriin oman veden ääntä kuvaavan onomatopoeettisen äänteen.

Teokset ovat syntyneet taiteilijaresidenssissä Akiyoshidai International Art Villagessa Japanissa. Kokonaisuus on ollut esillä Galleria Rajatilassa Tampereella 2017, Lapuan Taidemuseossa 2018, Muu Gallerian Studiossa Helsingissä 2019, Synagogue - Center for Contemporary Fine Art Slovakiassa 2020, Turun Taidehallissa 2020 ja Muu Media Art Fairissa, Kaapelitehtaan, Puristamossa, Helsingissä, 2022. Teoksen äänisuunnitteli Saku Kämäräinen ja tekninen suunnittelu ja toteutus Ikahu Media Art / Marko Tandefelt and Pasi Rauhala.

Mari Mäkiö, Jani Hietanen, Marko Tandefelt: Onomatope - Tests for Sonic Sculptures, 2018-2019

interaktiivinen ääniteos

Helsingissä Keskustakirjasto Oodin Kuutiossa oli esillä yhden päivän ajan testilaboratoriomainen installaatio, jossa kävijät pääsevät testaamaan kosketettavia, ääntä tuottavia esineitä. Installaatiossa muodot ja materiaalit yhdistyvät erilaisiin kosketukseen pohjautuviin äänen tuottamisen tapoihin.

Kuutiossa esillä oleva installaatio on syntynyt työryhmässä äänisuunnittelija Jani Hietanen, taiteilija Mari Mäkiö, mediataiteilija Marko Tandefelt ja muotoilija Erin Turkoglu. Projektissa olemme tutkineet äänisymboliikkaa ja kieltä, erityisesti onomatopoeettisia äänteitä, sekä sitä millä tavalla kieli ja ääni ovat sidoksissa keholliseen kokemiseen, muotoon ja materiaan. Installaatio on tulos työryhmämme Avekin Vieteri-apurahalla tekemästämme testaustyöstä erilaisten materiaalien, sensoritekniikan ja äänen tuottamisen tapojen parissa.

Jani Hietanen, osana Veli Lehtovaaran kokoamaa työryhmää: Ikimetsä 2021–

monitaiteinen esitys

Ikimetsä on monitaiteinen esitys, jossa yhdistyvät tanssi-, ääni-, tekstiili- ja kuvataide. Teos tarkastelee ajan olemusta ja luonnon monimuotoisuutta Kainuun aarniometsissä. Tanssitaiteilija Veli Lehtovaaran kokoama ryhmä on työskennellyt vuosina 2019-2021 Siikavaaran ja Paljakanvaaran ikiaikaisissa metsissä. Vaaran juurella asuva ympäristökasvattaja Riitta Nykänen on toiminut ryhmän oppaana. Teoksessa tieteellinen tutkimus, perinnetieto ja kokeellinen nykytaide punoutuvat yhteen. Asiatieto yhdistyy tarinankerrontaan ja ruumiilliseen kokemiseen. Kantavana ajatuksena on, että metsä on meissä aina läsnä. Teoksella pyrimme herättämään yleisön uteliaisuuden ja tarjoamaan mahdollisuuden pohtia ajan monikerroksisuutta ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä sekä itseisarvona että inhimillisen kulttuuriin edellytyksenä. Yhtenä tavoitteena on tuoda esiin, miten luonnontilaisen metsän ja kaupunkien ydinkeskustan elo ja ajallisuus eroavat toisistaan. Lopullinen esitys sijoittuu kaupunkitilaan – ympäristöön, jota määrittävät inhimillisen toiminnan rytmi ja arkkitehtuurin muodot. Koreografia saapuu kaupunkiin kuin vieras organismi. Se ehdottaa perinjuurin toisenlaista ajankulkua ja ruumiillista olemista. 

Jani Hietasen luoma ja ryhmän tutkimusmatkojen kenttä-äänityksistä syntynyt ääniteos, kuunnellaan esityksen aikana omalla mobiililaitteella ja kuulokkeilla. Äänisuunnittelu kuljettaa katsojan metsään keskellä kauppakeskusta. Verkossa kuunneltava suora lähetys tarjoaa osallistumisen mahdollisuuden myös niille, jotka eivät pääse paikalle, mutta halajavat äänimatkalle aarniometsän ja nykytanssin risteyskohtaan. Kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtilan on suunnitellut teokseen puisista istuimista ja raakapuusta muodostuvan veistoksen. Tuoreen puun materiaalisuus ja tuoksu laajentaa teoksen kokemisen hajuaistin ja kosketuksen alueille. Piia Rinteen suunnittelemien ja toteuttamien pukujen lähtökohtana on aikaisempien teosten pukujen ja käyttämättömäksi jääneiden vaatteiden kierrätys ja kerrostaminen kollaasin omaisesti. Teoskokonaisuutta rikastuttavat taiteilija Joma Richterin koreografisen prosessin aikana luomat maalaukset, jotka kohdentavat havainnon ruumiin ja ympäristön, sekä tanssin ja kuvan rajapintaan.

Teosta on esitetty mm. Ison omenan kauppakeskuksessa Espoossa, Hansakorttelissa Turussa, Kauppakeskus Forumissa Jyväskylässä (osana Jyväskylän kesä-tapahtumaa), Kauppapaikka 18, Kajaanissa (yhteistyössä Routa Companyn kanssa)

Kappaleita ääniteoksesta

Jani Hietanen osana Veli Lehtovaaran kokoamaa työryhmää:
Nature Untitled | Movements I - III, 2022

Esitys, Öljysäiliö 468, Zodiak Stage, kauppakeskus REDI

Minkälaista on tanssin, paikan ja kuvan ekologinen poetiikka?

Nimeämätön luonto on koreografi Veli Lehtovaaran, kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtilan, äänisuunnittelija Jani Hietasen ja kansainvälisen työryhmän toteuttama esitys.

Teos on muodoltaan triptyykki, jonka kolme osaa purkautuvat eri tavoin näyttämölle. Kyseessä on esiintyvän vartalon ja itsetuhoisen luontosuhteen välienselvittely. Ensimmäinen osa tanssittaa esiin energian ja uupumuksen aaveet tyhjässä öljysäiliössä. Vartalot laskostuvat ja särisevät, teräsrakenne kehrää, öljy-ajan virvatulet hiipuvat. Toisessa osassa liikumme peltotiellä ja tähtienvälisessä avaruudessa. Näyttämö on yhtä aikaa sisäinen ja äärettömiin ulottuva tyhjiö, sekä alus että avaruus, jota hallinnoi keino-intuition ääni. Tanssi horjuu ja kutoo, muistaa ja kutsuu, maata ja sen olioita. Kolmas osa asettaa ikimetsän ja ostoskeskuksen rinnakkain. Rakennettu teknologinen ympäristö notkahtaa aarniometsän levolliseen syvyyteen. Tanssivien vartaloiden monimuotoisuus ja -mielisyys kartoittaa syntyvän rajavyöhykkeen luontoja ja väkeä.

Teos on ollut esillä Öljysäiliö 468:ssa, Zodiak Stagella ja Kauppakeskus REDIssä, Helsingissä ja se on toteutettu yhteistyössä Zodiak Helsingin, Liikkeellä marraskuussa-festivaalin ja Suomen Ranskan Instituuttin kanssa.

Jani Hietanen ja Marko Tandefelt osana Luonnon konserttisali -työryhmää, 2021

audiovisuaalinen taideteos

Luonnon konserttisalin järjesti Metsähallituksen Luontopalvelut ja sen sankarilajiksi oli valittu Bombus hypnorum, kartanokimalainen. Konsertit järjestettiin Kajaanissa ja Suomen metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Konserttisalin yleisö pääsi toimintarasteilla tutustumaan kartanokimalaiseen ja sen elinympäristöihin yllätyksellisinkin tavoin ja iltakonsertti kruunasi kokemuksen kertomalla kimalaisen tarinan musiikin, valotaiteen ja tanssin keinoin. Kimalaisten määrä on vähentynyt hälyttävästi Suomessa ja maailmalla, Luonnon konserttisali kertookin pöyttäjien ohella suurempaa tarinaa luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja sen vaalimisesta

Illan audiovisuaalisen taideteoksen toteutti taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab kymmenpäisen taiteilijaryhmän kanssa. Uniikin, kartanokimalaisen elämänkaarta kuvaavan musiikkiteoksen ovat säveltäneet ja tapahtumassa esittävät muusikot Ringa Manner ja Max Lilja. Jani Hietanen on vastannut teoksen visuaaleista ja äänisuunnittelusta ja Marko Tandefelt teoksen konseptoinnista ja tuotannollisesta työstä muun työryhmän kanssa. Taideteoksen käsikirjoituksen taustoittamiseen, samoin kuin koko tapahtuman tietopohjan luomiseen ovat osallistuneet Metsähallituksen Luontopalvelujen suojelubiologit sekä kimalaistutkija Olli Loukola Oulun yliopistosta.

Jani Hietanen, Marko Tandefelt, Jouni Mitjonen: Metakantele / Soivan sampo, 2022

Soivan Sampo on ainutlaatuinen, kokopuinen kielisoitin, yhteissoittokantele ja julkinen taideteos, joka sijaitsee Metropolian Pop - Jazz konservatorion SOIVA-talon aulassa. Yhteissoittokanteleessa on neljä eri korkeudelle viritettyä kielistöä ja perkussiivisesti koputeltava kansi, mitkä mahdollistavat erilaisten soittajien osallisuuden yhteissoittoon helpolla tavalla. Soitin on ensimmäinen laatuaan. Mittasuhteiltaan flyygeliin vertautuvaa, täysin uniikkia soitinta voidaan soittaa yhdessä tai yksin akustisesti sekä sähköisesti vahvistettuna. Marko Tandefeltin ja Jani Hietasen työn tuloksena soitin on muovautunut meta-kanteleeksi, jolloin sitä voi perinteisen soittotavan lisäksi soittaa myös ääntä muokaten, eleillä ohjaten ja pelillisesti.

Työryhmä: Marko Tandefelt (konseptointi, audiovisuaalinen/vuorovaikutus/valokoodaus Teensy/Arduino/MaxMSP ohjelmistolla, AV laitteistot ja sponsorointi), Jani Hietanen (konseptointi, audiovisuaalinen/vuorovaikutus/äänikoodaus MaxMSP ohjelmistolla), Jouni Mitjonen/EMFIT (mikrofoniteknologiat ja esivahvistimet).

https://luovadimensio.fi/palvelut/soivan-sampo-yhteissoittokannel/

Jani Hietanen ja Marko Tandefelt: Värikuru, 2023

Värikuru on 3 tunnin ja 48 minuutin mittainen videoinstallaatio, joka oli esillä Kansallisgalleria Ateneumissa Helsingissä Ajan kysymys -näyttelyssä. Teoksen hitaasti muuntuva värimaailma syntyykaikkien Ajan kysymys -näyttelyssä esillä olevien teosten väripaleteista.

Jani Hietanen: Konseptointi, Touch Designer -ohjelmointi, Marko Tandefelt: Konseptointi, AV-teknologiatuotanto
Tekniikka: Touch Designer, 4K-videoprojisointi